Mikä ihmeen Tippavaara?

Tippavaaran aikoina suomalainen alkoholipolitiikka oli vielä hyvin tiukkaa ja viinan juomisesta puhuminen oli radiossa varsin uskaliasta.

Vuonna 1969 keskiolutta ruvettiin myymään ruokakaupoissa, jolloin tilastoitu alkoholinkulutus kasvoi voimakkaasti. Myös yleinen suhtautuminen alkoholin käyttöön lieveni, vaikka suomalainen humalahakuinen juomiskulttuuri ei juurikaan muuttunut.

Tiukasta kontrollista vapaampaan juomakulttuuriin

Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalainen tiukka ja kontrolloitu alkoholin käytön valvonta on lieventynyt huomattavasti. Suomeenkin on haluttu tuoda nk. eurooppalaista juomakultturia: miedompien alkoholijuomien suosimista ja vähemmän humalahakuista viinikulttuuria. Suomalainen juomiskulttuuri ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole muuttunut vähemmän humalahakuiseksi. Suomalaiset ovat vain ruvenneet juomaan enemmän. Nyt juhlistetaan arkea viinikulttuurilla ja muutamalla oluella, mutta sen lisäksi saatetaan juoda perisuomalaiset kännit viikonloppuna.

Juomme yhä humalahakuisesti

Alkoholiveron alennus on entisestään lisännyt alkoholin kulutusta. Suomalaiset juovat nyt yli kymmenen litraa alkoholia vuodessa. On totta, että yhä pieni suurkuluttajien ryhmä juo suurimman osan kaikesta tilastoidusta alkoholista, mutta muutos on tapahtunut siinä, että yhä harvempi suomalainen on täysraitis kuin vaikka 25 vuotta sitten.

Iän tuomat muutokset, terveytemme ja alkoholi

Alkoholi kohtuullisesti nautittuna ei ole terveelle ihmiselle riski. Iän lisääntyessä fysiologiassamme tapahtuu muutoksia. Nestepitoisuus vähenee, jolloin tulemme yhä pienemmästä määrästä alkoholia humalaan. Aineenvaihdunta hidastuu, lihomme helpommin. Alkoholi lisää myös tapaturmariskiä huomattavasti. Monet hyvin yleiset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, diabetes ja alkoholi ovat huono yhdistelmä. Muutama lasi viiniä ei haittaa, mutta on syytä pitää huolta siitä, etteivät määrät siitä lisäänny. Humaltuessa saatamme yksinkertaisesti unohtaa ottaa tärkeät lääkkeet. Runsas alkoholin käyttö myös pahentaa edellämainittuja sairauksia.

On huomattava, että vaikka alkoholi mielletään yleensä ilojuomaksi, se oikeasti on rauhoittava aine. Alkoholi ei piristä vaan lamaannuttaa.

Omaa juomistaan kannattaa seurata

Juomakulttuurimme muutos näkyy siinä, että alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt. Emme ehkä huomaa alkoholimääriä, joita juomme. Jos alkoholi alkaa määrittää vapaa-aikaamme, kannattaa pysähtyä ja miettiä, voisiko omaa kulutusta vähentää. Lisää tietoa ja mm. testejä omasta juomisesta löydät  osoitteesta www.paihdelinkki.fi.

Lue artikkeli 60-luvun alkoholikultturista, jota tutkija Hanna Kuusi on tutkinut väitöskirjassaan.