Toimintamalli nousi arjen tarpeista

Päihdehoitotyön toimintamallia olivat esittelemässä Maarit Hirvonen (vasemmalla), Aila Niemi ja Mervi Toivanen Lippajärvi-Jupperin kotihoidon yksiköstä.

Espoon kaupungin Lippajärvi-Jupperin kotihoidossa aloitettiin maaliskuussa 2008 prosessikoulutus kotihoidon henkilöstölle ikääntyneiden päihteidenkäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Koulutuksen osana luotiin myös Lippajärvi-Jupperin kotihoidon päihdehoitotyön toimintamalli. Mallin luomiseen osallistuivat kotihoitotyöntekijät yhdessä Sairaanhoitajaliiton Toimintamallit käytännöiksi -projektin, Sininauhaliiton Liika on aina liikaa -hankkeen, Valtakunnallisen mini-interventiohankkeen sekä Espoon kaupungin vanhus- ja päihdepalveluiden edustajan kanssa.

- Nähtävissä oli selkeä tilaus tällaiselle koulutukselle ja toimintamallille. Alkoholinkäyttö näkyy entistä enemmän asiakaskuntamme arjessa. Kun pohjoisen kotihoidon johtoryhmään tarjottiin prosessikoulutusta, lähdimme innolla ja  kiinnostuneina mukaan, kertoo Lippajärvi-Jupperin kotihoidon yksikön kotihoidon ohjaaja  Mervi Toivanen.

Prosessikoulutus oli viiden päivän mittainen. Aamupäivisin käsiteltiin ikääntyvien alkoholinkäytön teoriatietoa ja puhuttiin hiljaisesta tiedosta. Tietoja hyödynnettiin iltapäivien työpajoissa.

- Prosessikoulutus opetusmuotona on mielestäni tavallisia luentoja tehokkaampi, koko asia tulee lähemmäs ja pysyy mielessä välitehtävien ja oppimispäiväkirjan avulla. Päällimmäisenä opetuksesta on jäänyt mieleen varhaisen puuttumisen tärkeys. Hyvää oli myös luennoitsijoiden herättelevät kysymykset koskien nykyisiä toimintakäytäntöjä. Ne virittivät ajattelemaan tekemistä uudelleen ja pohtimaan,  mitä voisi tehdä toisin, sairaanhoitaja Aila Niemi kertoo.

Puheeksiotto selkäytimeen

Toimintamallissa keskeistä on varhaiseen puuttumiseen painottaminen. Päihteidenkäyttö otetaan puheeksi kun tehdään kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Kysyminen voidaan liittää esimerkiksi ravitsemustilan arviointiin (MNA) tekemällä sen yhteydessä Audit-testi (Alkoholinkäytön riskit).

- Olen kokenut alkoholinkäytöstä kysymisen luontevaksi ravitsemustilan arvioinnin yhteydessä. Jutellaan jo valmiiksi ruoasta ja juomasta, siitä on helppo siirtyä alkoholinkäyttöön. Puheeksiotto menee selkäytimeen ja näin toimintamalli sisäistyy osaksi toimintaa, Niemi sanoo.

Audit-testin lisäksi tarvittaessa tehdään laajempi alkoholimini-interventio ja tiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään. Keskeistä on terveyttä edistävä toiminta ja ikääntyneen hyvän arjen tukeminen yhdessä läheisten ja tukipalvelujen kanssa.

- Kynnys ohjata eteenpäin ja pyytää konsultaatiota on myös madaltunut. Yhteistyötä ja verkostoitumista tarvitaan, lähihoitaja Maarit Hirvonen lisää.

Malli siirrettävissä muihinkin tiimeihin

Toimintamalli on tuonut ammatillisten onnistumisten lisäksi koko työyhteisöön lisää keskustelua aihepiiristä.

- Kyse ei ole pelkästään puheeksi otosta asiakkaiden kanssa, vaan koko työyhteisöön on tullut päihteistä puhumista ja tilanteiden läpikäymistä lisää. Tiimipalavereissa keskustellaan asiasta ja samalla voidaan pohtia omia asenteita ja suhtautumista alkoholiin, sekä sen vaikutusta eri asiakastilanteisiin, Maarit Hirvonen kuvaa.

Kokeiluvaiheen jälkeen malli on juurtunut osaksi toimintaa ja tällä hetkellä pohditaan  sen siirrettävyyttä koko Espoon kotihoitoon. Liika on aina liikaa -ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen projektisuunnittelija Tarja Levon mukaan Lippajärvi-Jupperin malli on selkeä ja se voidaan ottaa käyttöön myös muissa kotihoidon tiimeissä.

-Malli vaatii kuitenki räätälöityjä koulutusprosesseja tiimeille, koska kotihoidon tiimit missä tahansa ovat erilaisia. Mallin juurtuminen edellyttää myös, että kaupungin organisaatio ymmärtää kotihoidon laajuuden ja vaativuuden. Työnohjaus, koulutus ja alueellinen verkostoituminen edellyttävät riittäviä resursseja, Tarja Levo painottaa.

Johanna Vakkuri

hwxqlpl.vxnxqlpl$vlqlqdxkdollwwr.il