Ikä ja alkoholi –seminaarissa korostettiin tuen ja hoidon saamisen tärkeyttä

Ylilääkäri Antti Holopainen Järvenpään sosiaalisairaalasta puhui muun muassa päihdekäyttäytymisen muutoksista ikääntyessä sekä hoito-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen haasteista.

- Alkoholiriippuvuus ei katso ikää, ongelmajuominen voi alkaa myös eläköitymisen jälkeen. Myöhään alkanut suurkulutus voi olla vaikeasti tunnistettavaa, koska potilas ja lääkäri voivat arvioida alkoholin aiheuttamien haittojen johtuvan ikääntymisestä (esim. muistihäiriöt).

Holopaisen mukaan työelämä on saattanut suojella suurkuluttajaa hallitsemattomalta alkoholikierteeltä, mutta kun esteet selvänä ololta ovat poistuneet eläköitymisen jälkeen, aikaa on enemmän, lapset aikuistuneet, on juominen saattanut riistäytyä käsistä.

- Tämä on varsin tavallinen tilanne hoitoon hakeutumisen syynä.

Aktiivinen puuttuminen kannattaa

Holopaisen mukaan seniorikansalaisen päihdeongelmaa tulisi hoitaa periaatteessa samoin kuin muidenkin päihdeongelmaa.

- Hoitamattomuus synnyttää muita ryhmiä nopeammin lisääntynyttä kokopäiväisen hoivan tarvetta. Tuskin päättäjätkään haluavat lisää hoivapaikkoja sekä huolto- ja hoitokoteja.

Ikääntyneiden hoidossa ja hoivassa on Holopaisen mukaan kuitenkin eroja muihin ryhmiin verrattuna.

- Fysiologinen palautuminen kaikissa häiriintyneissä toiminnoissa tapahtuu nuorta ihmistä hitaammin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää muistihäiriöiden diagnostiikkaan ja toimintakyvyn palauttamiseen, jos romahduksia on ehtinyt tapahtua. Hoitoon on sisällytettävä fyysistä valmennusta, joka on oikeassa suhteessa lähtötason suorituskykyyn. Ylipäätään kuntoutumiselle tulee varata aikaa, jopa vuosia.

Ikäeettinen päihdetyö tunnustaa ihmisarvon

Seminaarissa puhui myös muun muassa Sininauhaliiton päihdetyön kehittäjä Marja-Liisa Laapio. Hän valotti ikäeettisen päihdetyön käsitettä.

- Ikäeettisen päihdetyön tarkoituksena on nostaa ikääntyneiden päihteidenkäyttöön liittyvät moraaliset kysymykset tietoisesti pohdittaviksi. Ikäeettinen päihdetyö edellyttää moninaisuutta kunnioittavaa kumppanuutta, ihmisen arvokkuuden tunnustamista, ihmisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on ja henkistä esteettömyyttä kohdata ihminen.

Laapio puhui myös moraalisesta häpeästä, joka liittyy etenkin ikääntyneiden naisten alkoholin käyttöön.

- Tämän sukupolven naisten mielessä ovat vahvasti naiskansalaisuuden velvoitteet. Alkoholia ongelmallisesti käyttävä ikääntynyt nainen tietää rikkovansa naiseuteen, äitiyteen ja isoäitiyteen liittyviä moraalisia sääntöjä, joista seuraa juomisen häpeämistä ja piilottelua. Hallitsemattomasti alkoholia käyttävä ikääntynyt nainen määrittyy myös miestä helpommin ongelmaksi.

Laapion mukaan ongelmallisesti alkoholia käyttävät ikääntyneet tulisi kohdata ainutkertaisina ihmisinä, jotka tarvitsevat tukea arvioida ja arvottaa elämäntapaansa ja konkreettista apua perus- ja kansalaisoikeuksien palauttamiseksi.

- Ikääntynyt on kehittyvä persoona ja hän tarvitsee tietoa alkoholin terveydellisistä vaikutuksista, palveluohjausta sopivien ratkaisujen löytämiseen ja tukea omien voimavarojen löytämiseen sekä mahdollisuuksia parantaa selviytymistään päivittäisistä rutiineista.

Laapio korosti myös ihmissuhteiden merkitystä ikääntyneillä, esimerkiksi osallisuus yhteisössä tai sielunhoidollinen ja hengellinen tuki ovat tärkeitä.

-Tekemissäni haastatteluissa vanhus- ja päihdetyön henkilöstölle nousi esiin myös se, että ikääntyneet päihteidenkäyttäjät tarvitsevat tukea kontaktin saamiseksi jo kadotettuihin aikuisiin lapsiinsa. Jos kontaktin saaminen vaikka viimeisenä elinvuotena on onnistunut, se on ollut hyvin merkityksellinen ja tärkeä asia niin ikääntyneen kuin omaistenkin elämässä.

Johanna Vakkuri